Category

Haastattelut

”Tietä on suunniteltu 60 vuotta – nyt on toimittava!”

Kaarinan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Jere Järvinen:

”Uudella tiellä olisi vaikutusta koko alueen vetovoimaan!

Kaarinan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Jere Järvinen näkee, että Paraistenväylä palvelisi paitsi koko Turunmaan saariston alueen liikennettä, myös Kaarinaa ja kaikkia Kaarinan läpi kulkevia.

Jere Järvinen muistelee, että Kaarinan länsipuolella kulkevaa ohitustietä on suunniteltu yli puoli vuosisataa ja Saaristotien tilannetta on puitu Kaarinassakin moneen otteeseen.

Kaarinassa uudelle tiehankkeelle on laaja tuki. Kaarinan kaupunginvaltuusto selvitti kahdeksan vuotta sitten eri vaihtoehtoja tilanteen ratkaisemiseksi ja päätti tukea kokonaan uuden tieyhteyden rakentamista.

– Nykyisen Saaristotien leventäminen ei ole kaarinalaisten kannalta optimaalinen ratkaisu. Uusi, läntisen Kuusiston läpi kulkeva tie toisi itä-Kuusiston asukkaille lisää asumisrauhaa ja voisi myös olla piristysruiske Piispanristin alueelle Järvinen toteaa.

Kaavoituksellisesti Paraistenväylä ei aiheuta ongelmia Kaarinalle, koska tielinjaus on tehty jo 1950-luvulla. Kaarina kasvaa hyvää vauhtia; vuonna 2018 kaupungin väestönkasvu on arviolta noin 400 henkilöä. Kaarinan kaksi suurta kaavoitushanketta, Lemunniemen alue läntisimmässä Kaarinassa ja Rauhalinna Piikkiön suunnalla, vaativat myös oikein mitoitetut liikennejärjestelyt. Pelkästään Lemunniemeen kaavoitetaan asuntoja 10 000 asukkaalle, joiden pitää päästä kulkemaan jouhevasti alueelle ja sieltä pois.

– Olisi tärkeää, että saisimme liikennemassoja purettua tehokkaasti ainakin kahta kautta. Rauhalinnan alue tukeutuu täysin Saaristotiehen. Lemunniemen kaavoituksessa on laskettu sen varaan, että uusi tie toteutuu

Saariston rengastielle lisää vetovoimaa


Jere Järvinen huomauttaa, että Saaristotie ei ole kauniista nimestään huolimatta mikään rauhallinen mökkitie, vaan koko saariston vilkkaasti liikennöity päätie ja tärkeä liikenneväylä teollisuudelle.

– Saaristotie on usein tukkeessa ja on täysin selvää, että tilanne ei ole kestävä, Järvinen toteaa.

– Olisi pelkästään hyvä asia, että raskas liikenne saataisiin pois Saaristotieltä. Se tukisi saaristoon suuntautuvan julkisen liikenteen yhteyksiä ja mahdollistaisi kunnon polkupyöräreitin luomisen Saaristotielle. Sillä olisi vaikutusta koko alueen vetovoimaan.

Järvinen muistuttaa, että uusi tieyhteys, Paraistenväylä, olisi myös huomattavan paljon ympäristöystävällisempi kuin Saaristotie. Laskelmien mukaan ajoaika lyhenisi noin kolmella minuutilla Kirjalansalmen sillan ja Kaarinan välisellä tieosuudella.

– Se ei kuulostaa kovin merkittävältä, mutta kun 11 000 autoa vuorokaudessa päästää kolmen minuutin ajan vähemmän pakokaasua, puhutaan suurista luvuista.

Paraistenväylä – kohti parempaa kilpailukykyä

Paraistenväylä – kohti parempaa kilpailukykyä

Kuva: Kim Lund

Saaristotie-nimi tuo kenties ensimmäisenä mieleen tien, joka johtaa meren, rantakallioiden ja upean luonnon äärelle. Mutta Saaristotie on paitsi kauniisiin maisemiin ja tuhansille mökeille johtava tie, myös koko saariston ja sen asukkaiden ja yritysten elinhermo. Päivittäin Paraisten ja Kaarinan väliä kulkee 11 000 ajoneuvoa matkustajineen ja 700 kuorma-autoa kuljettaa tavaraa teollisuuslaitoksista suuriin rakennushankkeisiin eri puolille maata. Tie on äärettömän tärkeä seudun kilpailukyvylle.

Valtio ja kaupunki ovat vuosien saatossa tehneet erilaisia pieniä toimenpiteitä parantaakseen liikenneturvallisuutta mm. uusimalla risteyksiä ja tiukentamalla nopeusrajoituksia. Mutta suurten liikennemäärien ja entistä suurempien kuorma-autojen takia pienet toimenpiteet eivät enää riitä. Nyt on uudistettava itse väylää. Kirjalansalmen ja Hessundinsalmen uusien siltojen tiesuunnitelmat ovat valmisteilla. On koko seudun etujen mukaista, että koko tie rakennetaan kerralla Kaarinan Kurkelan kautta aina E18-moottoritielle asti. Parainen on iloinen siitä, että koko seutu, Kaarina, ELY-keskus, Varsinais-Suomen liitto, Turun kauppakamari ja seudun kansanedustajat etunenässä, puhuvat hankkeen puolesta. Kiristyneiden päästövaatimusten takia myös liikenteen sujuvuuden parantamiseen on tärkeää panostaa.

Selvyyden vuoksi olemme päättäneet antaa hankkeelle uuden nimen, Pargasleden – Paraistenväylä. Nimi kertoo, mihin tie johtaa, ja sen myötä eri tavalla nimettyjen ja rajattujen osahankkeiden aiheuttamat hankaluudet voidaan unohtaa. Nyt teemme yhteistyötä, jotta Paraistenväylä toteutettaisiin 2020-luvulla.

Patrik Nygrén
kaupunginjohtaja

Puolet Suomen sementistä kulkee pitkin Paraistenväylää

Puolet Suomen sementtituotannosta kulkee pitkin Paraistenväylää

Kuva: Erik Saanila

Suomen sementin kysyntä on noin kaksi miljoonaa tonnia vilkkaana rakentamisen vuotena kuten nyt. Määrästä lähes puolet on peräisin Finnsementin Paraisten tehtaalta.

Finnsementti on Suomen ainoa sementinvalmistaja. Sementti on perusraaka-aine, jota käytetään kaikessa rakentamisessa, kuvailee Finnsementin maa- ja merikuljetuksista vastaava kategoriapäällikkö Petri Teräväinen yrityksen tuotetta. 
Sementtiä tarvitaan mm. valmisbetoniin, betonielementteihin, betonituotteisiin kuten erilaisiin pihakiviin, sekä kaivos- ja prosessiteollisuuden tarpeisiin. Finnsementin toiminnassa sujuva logistiikka on erittäin tärkeässä asemassa, sillä nopeat toimitukset ja joustavuus ovat tärkeä osa asiakaskokemusta.

– Toimivan logistiikkaketjun ansiosta voimme toimittaa vasta iltapäivällä tilatun kuorman jo seuraavaksi aamuksi asiakkaalle, sanoo kategoriapäällikkö Petri Teräväinen.

Tehokkaasti optimoitujen prosessien ansiosta sementtirekat kulkevat Paraisilta pääkaupunkiseudulle ja takaisin lastauksineen ja purkuineen, kuudesta-kahdeksaan tuntiin. Kuljettajien ajo- ja lepoajat eivät salli viivästyksiä ja häiriöitä matkalla, eikä varamiehiä ole, jos joku osa ketjusta ei toimi.

– Emme voi mitenkään varautua sellaiseen tilanteeseen, että toimitusajat kasvaisivat liikennehäiriöiden takia, jolloin tarvittaisiin esimerkiksi tuplamäärä kuljettajia, hyvät ja toimivat liikenneyhteydet ovat meille elinehto, Teräväinen toteaa.

Saaristotie 180 osaksi runkoverkkoa

Finnsementin Paraisten tehtaalta lähtee arkisin keskimäärin 3 000 tonnia sementtiä vuorokaudessa. Kun tähän lisätään vielä tehtaalle toimitettavat sementin valmistukseen ja tehtaan pyörittämiseen tarvittavat kuormat ,määrä vastaa 70-100 kuormaa. Hyvät tieyhteydet ja laaja jakeluverkosto ovat ratkaisevassa asemassa paitsi Finnsementin toiminnalle, myös koko Suomen rakennusteollisuudelle.

Petri Teräväinen kehuu yhteistyötä Paraisten kaupungin ja Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kanssa kiitettäväksi. Teräväisen mukaan nyt tarvitaan laajempi yleinen ymmärrys siitä, mikä on Paraistenväylän todellinen käyttöaste. Nykyisen tien kapasiteetti on riittämätön ja siltojen elinkaari on päättymässä.

– Tieyhteys Paraisille on saatava osaksi runkoverkkoa. On hyvä, että asiasta nyt keskustellaan julkisesti ja tärkeä asia nostetaan esille valtakunnallisella tasolla.

”Ilman siltaa toimintamme loppuu hyvin nopeasti”

”Ilman siltaa toimintamme loppuu hyvin nopeasti”

Kuva: Erik Saanila

Nordkalk on kalkkikivialan johtava yritys Suomessa, työllistäen yli 150 henkilöä Paraisilla. Yrityksellä on toimintaa yli 30 paikkakunnalla mm. Suomessa, Ruotsissa, Puolassa, Norjassa, Virossa ja Venäjällä. Paraisilla sijaitsee paitsi kaivos myös pääkonttori, kehityskeskus, jauhatuslaitos Parfill sekä kalkkiuuni, joka valmistaa poltettua kalkkia.

Teollinen toiminta Paraisilla on rakentunut kaupungissa sijaitsevan kalkkilouhoksen, ja siellä syntyvien tuotteiden, ympärille. Kalkkikiveä on louhittu Paraisilla 1600-luvulta lähtien ja nykyisen Nordkalkin juuret juontavat vuonna 1898 perustettuun Pargas Kalkbergs Aktiebolag -yhtiöön. Nordkalkin tuotteita käytetään mm. paperi-, teräs- ja rakennusaineteollisuudessa sekä ympäristönhoidossa ja maataloudessa. Paraisten kalkkikiven suurin käyttäjä on kuitenkin rakennusaineteollisuus, sillä kalkkikiveä tarvitaan sementin valmistukseen.

Paraisten tuotanto vastaa noin viidesosaa Nordkalkin Suomen liikevaihdosta (2017). Kirjalansalmen silta ja toimiva tieyhteys ovat elinehtoja Nordkalkin toiminnalle Paraisilla.

– Ilman siltaa toimintamme loppuisi hyvin nopeasti. Tehdas jäisi ilman polttoainetta ja toisaalta tuotantoa ei olisi mahdollista jatkaa ilman asiakastoimituksia, toteaa Nordkalkin toimitusketjujohtaja Mikael Furu.

Kalkkituotteiden tuotannon häiriintyminen vaikuttaisi epäsuorasti myös elintarviketuotantoon, sillä tuotantoeläimet tarvitsevat kalkkia kehittyäkseen ja Nordkalk on merkittävä rehukalkin tuottaja.

Hyvät yhteydet parantavat kilpailukykyä

Kalkkikiveä lähtee Paraisilta noin 40 raskasta ajoneuvoa päivässä. Meriteitse kuljetetaan ainoastaan tierakentamiseen soveltuvaa sivukiveä. Mikael Furun mukaan sillalle ei ole vaihtoehtoja. Saaristotietä Furu kuvailee toivottoman ahtaaksi ja alimitoitetuksi nykyisille liikennemäärille, minkä seurauksena ruuhka-aikana liikenne kulkee keskimäärin 60 kilometrin tuntivauhtia. Parempi tie nopeuttaisi kuljetuksia ja mahdollistaisi isompien ajoneuvojen käytön. Isompien ajoneuvojen myötä raskaiden ajoneuvojen määrä laskisi, mikä puolestaan säästäisi polttoainekustannuksissa ja vähentäisi päästöjä, Furu toteaa.

– Hyvät liikenneyhteydet on myös uskottavuuskysymys. Toimiva logistiikka vaikuttaa myös päätöksentekoon, kun arvioidaan tulevia investointeja.