”Ilman siltaa toimintamme loppuu hyvin nopeasti”
Kuva: Erik Saanila
Nordkalk on kalkkikivialan johtava yritys Suomessa, työllistäen yli 150 henkilöä Paraisilla. Yrityksellä on toimintaa yli 30 paikkakunnalla mm. Suomessa, Ruotsissa, Puolassa, Norjassa, Virossa ja Venäjällä. Paraisilla sijaitsee paitsi kaivos myös pääkonttori, kehityskeskus, jauhatuslaitos Parfill sekä kalkkiuuni, joka valmistaa poltettua kalkkia.
Teollinen toiminta Paraisilla on rakentunut kaupungissa sijaitsevan kalkkilouhoksen, ja siellä syntyvien tuotteiden, ympärille. Kalkkikiveä on louhittu Paraisilla 1600-luvulta lähtien ja nykyisen Nordkalkin juuret juontavat vuonna 1898 perustettuun Pargas Kalkbergs Aktiebolag -yhtiöön. Nordkalkin tuotteita käytetään mm. paperi-, teräs- ja rakennusaineteollisuudessa sekä ympäristönhoidossa ja maataloudessa. Paraisten kalkkikiven suurin käyttäjä on kuitenkin rakennusaineteollisuus, sillä kalkkikiveä tarvitaan sementin valmistukseen.
Paraisten tuotanto vastaa noin viidesosaa Nordkalkin Suomen liikevaihdosta (2017). Kirjalansalmen silta ja toimiva tieyhteys ovat elinehtoja Nordkalkin toiminnalle Paraisilla.
– Ilman siltaa toimintamme loppuisi hyvin nopeasti. Tehdas jäisi ilman polttoainetta ja toisaalta tuotantoa ei olisi mahdollista jatkaa ilman asiakastoimituksia, toteaa Nordkalkin toimitusketjujohtaja Mikael Furu.
Kalkkituotteiden tuotannon häiriintyminen vaikuttaisi epäsuorasti myös elintarviketuotantoon, sillä tuotantoeläimet tarvitsevat kalkkia kehittyäkseen ja Nordkalk on merkittävä rehukalkin tuottaja.
Hyvät yhteydet parantavat kilpailukykyä
Kalkkikiveä lähtee Paraisilta noin 40 raskasta ajoneuvoa päivässä. Meriteitse kuljetetaan ainoastaan tierakentamiseen soveltuvaa sivukiveä. Mikael Furun mukaan sillalle ei ole vaihtoehtoja. Saaristotietä Furu kuvailee toivottoman ahtaaksi ja alimitoitetuksi nykyisille liikennemäärille, minkä seurauksena ruuhka-aikana liikenne kulkee keskimäärin 60 kilometrin tuntivauhtia. Parempi tie nopeuttaisi kuljetuksia ja mahdollistaisi isompien ajoneuvojen käytön. Isompien ajoneuvojen myötä raskaiden ajoneuvojen määrä laskisi, mikä puolestaan säästäisi polttoainekustannuksissa ja vähentäisi päästöjä, Furu toteaa.
– Hyvät liikenneyhteydet on myös uskottavuuskysymys. Toimiva logistiikka vaikuttaa myös päätöksentekoon, kun arvioidaan tulevia investointeja.