Category

Uncategorized

Paraistenväylä – kohti parempaa kilpailukykyä

Paraistenväylä – kohti parempaa kilpailukykyä

Kuva: Kim Lund

Saaristotie-nimi tuo kenties ensimmäisenä mieleen tien, joka johtaa meren, rantakallioiden ja upean luonnon äärelle. Mutta Saaristotie on paitsi kauniisiin maisemiin ja tuhansille mökeille johtava tie, myös koko saariston ja sen asukkaiden ja yritysten elinhermo. Päivittäin Paraisten ja Kaarinan väliä kulkee 11 000 ajoneuvoa matkustajineen ja 700 kuorma-autoa kuljettaa tavaraa teollisuuslaitoksista suuriin rakennushankkeisiin eri puolille maata. Tie on äärettömän tärkeä seudun kilpailukyvylle.

Valtio ja kaupunki ovat vuosien saatossa tehneet erilaisia pieniä toimenpiteitä parantaakseen liikenneturvallisuutta mm. uusimalla risteyksiä ja tiukentamalla nopeusrajoituksia. Mutta suurten liikennemäärien ja entistä suurempien kuorma-autojen takia pienet toimenpiteet eivät enää riitä. Nyt on uudistettava itse väylää. Kirjalansalmen ja Hessundinsalmen uusien siltojen tiesuunnitelmat ovat valmisteilla. On koko seudun etujen mukaista, että koko tie rakennetaan kerralla Kaarinan Kurkelan kautta aina E18-moottoritielle asti. Parainen on iloinen siitä, että koko seutu, Kaarina, ELY-keskus, Varsinais-Suomen liitto, Turun kauppakamari ja seudun kansanedustajat etunenässä, puhuvat hankkeen puolesta. Kiristyneiden päästövaatimusten takia myös liikenteen sujuvuuden parantamiseen on tärkeää panostaa.

Selvyyden vuoksi olemme päättäneet antaa hankkeelle uuden nimen, Pargasleden – Paraistenväylä. Nimi kertoo, mihin tie johtaa, ja sen myötä eri tavalla nimettyjen ja rajattujen osahankkeiden aiheuttamat hankaluudet voidaan unohtaa. Nyt teemme yhteistyötä, jotta Paraistenväylä toteutettaisiin 2020-luvulla.

Patrik Nygrén
kaupunginjohtaja

Puolet Suomen sementistä kulkee pitkin Paraistenväylää

Puolet Suomen sementtituotannosta kulkee pitkin Paraistenväylää

Kuva: Erik Saanila

Suomen sementin kysyntä on noin kaksi miljoonaa tonnia vilkkaana rakentamisen vuotena kuten nyt. Määrästä lähes puolet on peräisin Finnsementin Paraisten tehtaalta.

Finnsementti on Suomen ainoa sementinvalmistaja. Sementti on perusraaka-aine, jota käytetään kaikessa rakentamisessa, kuvailee Finnsementin maa- ja merikuljetuksista vastaava kategoriapäällikkö Petri Teräväinen yrityksen tuotetta. 
Sementtiä tarvitaan mm. valmisbetoniin, betonielementteihin, betonituotteisiin kuten erilaisiin pihakiviin, sekä kaivos- ja prosessiteollisuuden tarpeisiin. Finnsementin toiminnassa sujuva logistiikka on erittäin tärkeässä asemassa, sillä nopeat toimitukset ja joustavuus ovat tärkeä osa asiakaskokemusta.

– Toimivan logistiikkaketjun ansiosta voimme toimittaa vasta iltapäivällä tilatun kuorman jo seuraavaksi aamuksi asiakkaalle, sanoo kategoriapäällikkö Petri Teräväinen.

Tehokkaasti optimoitujen prosessien ansiosta sementtirekat kulkevat Paraisilta pääkaupunkiseudulle ja takaisin lastauksineen ja purkuineen, kuudesta-kahdeksaan tuntiin. Kuljettajien ajo- ja lepoajat eivät salli viivästyksiä ja häiriöitä matkalla, eikä varamiehiä ole, jos joku osa ketjusta ei toimi.

– Emme voi mitenkään varautua sellaiseen tilanteeseen, että toimitusajat kasvaisivat liikennehäiriöiden takia, jolloin tarvittaisiin esimerkiksi tuplamäärä kuljettajia, hyvät ja toimivat liikenneyhteydet ovat meille elinehto, Teräväinen toteaa.

Saaristotie 180 osaksi runkoverkkoa

Finnsementin Paraisten tehtaalta lähtee arkisin keskimäärin 3 000 tonnia sementtiä vuorokaudessa. Kun tähän lisätään vielä tehtaalle toimitettavat sementin valmistukseen ja tehtaan pyörittämiseen tarvittavat kuormat ,määrä vastaa 70-100 kuormaa. Hyvät tieyhteydet ja laaja jakeluverkosto ovat ratkaisevassa asemassa paitsi Finnsementin toiminnalle, myös koko Suomen rakennusteollisuudelle.

Petri Teräväinen kehuu yhteistyötä Paraisten kaupungin ja Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kanssa kiitettäväksi. Teräväisen mukaan nyt tarvitaan laajempi yleinen ymmärrys siitä, mikä on Paraistenväylän todellinen käyttöaste. Nykyisen tien kapasiteetti on riittämätön ja siltojen elinkaari on päättymässä.

– Tieyhteys Paraisille on saatava osaksi runkoverkkoa. On hyvä, että asiasta nyt keskustellaan julkisesti ja tärkeä asia nostetaan esille valtakunnallisella tasolla.

”Ilman siltaa toimintamme loppuu hyvin nopeasti”

”Ilman siltaa toimintamme loppuu hyvin nopeasti”

Kuva: Erik Saanila

Nordkalk on kalkkikivialan johtava yritys Suomessa, työllistäen yli 150 henkilöä Paraisilla. Yrityksellä on toimintaa yli 30 paikkakunnalla mm. Suomessa, Ruotsissa, Puolassa, Norjassa, Virossa ja Venäjällä. Paraisilla sijaitsee paitsi kaivos myös pääkonttori, kehityskeskus, jauhatuslaitos Parfill sekä kalkkiuuni, joka valmistaa poltettua kalkkia.

Teollinen toiminta Paraisilla on rakentunut kaupungissa sijaitsevan kalkkilouhoksen, ja siellä syntyvien tuotteiden, ympärille. Kalkkikiveä on louhittu Paraisilla 1600-luvulta lähtien ja nykyisen Nordkalkin juuret juontavat vuonna 1898 perustettuun Pargas Kalkbergs Aktiebolag -yhtiöön. Nordkalkin tuotteita käytetään mm. paperi-, teräs- ja rakennusaineteollisuudessa sekä ympäristönhoidossa ja maataloudessa. Paraisten kalkkikiven suurin käyttäjä on kuitenkin rakennusaineteollisuus, sillä kalkkikiveä tarvitaan sementin valmistukseen.

Paraisten tuotanto vastaa noin viidesosaa Nordkalkin Suomen liikevaihdosta (2017). Kirjalansalmen silta ja toimiva tieyhteys ovat elinehtoja Nordkalkin toiminnalle Paraisilla.

– Ilman siltaa toimintamme loppuisi hyvin nopeasti. Tehdas jäisi ilman polttoainetta ja toisaalta tuotantoa ei olisi mahdollista jatkaa ilman asiakastoimituksia, toteaa Nordkalkin toimitusketjujohtaja Mikael Furu.

Kalkkituotteiden tuotannon häiriintyminen vaikuttaisi epäsuorasti myös elintarviketuotantoon, sillä tuotantoeläimet tarvitsevat kalkkia kehittyäkseen ja Nordkalk on merkittävä rehukalkin tuottaja.

Hyvät yhteydet parantavat kilpailukykyä

Kalkkikiveä lähtee Paraisilta noin 40 raskasta ajoneuvoa päivässä. Meriteitse kuljetetaan ainoastaan tierakentamiseen soveltuvaa sivukiveä. Mikael Furun mukaan sillalle ei ole vaihtoehtoja. Saaristotietä Furu kuvailee toivottoman ahtaaksi ja alimitoitetuksi nykyisille liikennemäärille, minkä seurauksena ruuhka-aikana liikenne kulkee keskimäärin 60 kilometrin tuntivauhtia. Parempi tie nopeuttaisi kuljetuksia ja mahdollistaisi isompien ajoneuvojen käytön. Isompien ajoneuvojen myötä raskaiden ajoneuvojen määrä laskisi, mikä puolestaan säästäisi polttoainekustannuksissa ja vähentäisi päästöjä, Furu toteaa.

– Hyvät liikenneyhteydet on myös uskottavuuskysymys. Toimiva logistiikka vaikuttaa myös päätöksentekoon, kun arvioidaan tulevia investointeja.